• Seminaari

    syyskuu 20th, 2013

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Vähän karkasi ylivärikkyyden puolelle, mutta muuten hauska piirustusharjoitus. Erityisesti kaksi alinta ruutua on jotain, mitä en ole monesti kokeillut (etenkään Jussilassa), eli karkaus ns. realistisesta kerronnasta päähenkilön kuvitelmaan, ja miten tällainen saavutetaan. Koitin esimerkiksi muistella, miten Simpsoneissa kerrotaan hahmon unohtuminen omiin ajatuksiinsa vain muutama avainsana pyörien mielessä ja miten sen saisi toimimaan ilman ääntä. Erityisempiä tekosyitä ei tosin tartte antaa itselle, jotta voi piirtää lähikuvan Jussilan komeasta lärvistä.

    Melko viimeistelty lyijykynäversio, josta piti poistaa taustalla istuva Spider-Man.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Ilkan antipatioita yliopistosta.

Leave a Reply